maanantai 8. huhtikuuta 2013

Mitähän Ruusan mielessä oikein oli!?

Kaadettu koivu pihallani sisältää paljon tärkeää käsityöainesta, senhän käsillä tekevät tietävät. Risuja!

Hilkka tuli niitä hakemaan ollessaan iloinen, että saattoi leikellä risut suoraan auton perälle pihaltani. Minulla oli muita menoja, joten jätin hänet yksin hommiinsa.

Ei kuitenkaan ihan yksin. Ruusa oli ollut hänellä seurana. Vähän liikaakin. Hilkka kertoi, että nähtävästi Ruusa pelkäsi vierasta kissaa (naapurin Emma), joka oli käyttäytynyt vähän emännän lailla uhmakkaasti. Ruusa oli hakenut turvaa vieraastani, kiehnännyt hänen jaloissaan ja otollisen hetken tullen livahtanut hänen autoonsa.

Ei kai Ruusa ollut aikeissa muuttaa muualle!? Hurja sentään! Minulle kerrottiin, että hän sai kissan autosta pois, mutta aina kun silmä vältti, kiipesi Ruusa sinne avoimesta takaluukusta takaisin. Hilkalla oli täysi työ saada kissa ulos autosta, kun hän valmistautui kotiin lähtemään.

Tässä sain postissa kännykkäkameralla otetun kuvan.

Kovin on Ruusa kyllä anovan ja kysyvän näköinen.

- Onko sinulla tuollaista kissaemäntää kotona?
   Minä voisin tulla luoksesi vähäksi aikaa...

Ruusa-kulta! Kyllä siellä on oma kissaemäntä. Et sinä yhtään helpommalla siellä pääsisi. Kyllä sinun pitää miettiä miten ratkaista tämä kissojen maailman ongelma. Se olet SINÄ, joka määräät kissojen elämän tällä pihalla. Ei Emma. 

Majurihan ei korvaansa tuolle lopsauta. Katselee hiljaa vain päältä, kun Ruusa pörhistelee ja Emma mäkättää.

Kiitos Hilkka, kun olit Ruusan turvana!

Jospa Ruusa oli vain utelias toimistasi ja autostasi.

 Marukin haluaa autoon!


1 kommentti:

Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!