Vaikka vatsataudit vähän vaivaakin, niin ei se kissoja estä toimimasta. Kyllä he välillä rymyää huoneesta huoneeseen niin että vilinä vain käy. Ja minäkin joskus intoudun. Teen niille paperitössyn narunpäähän ja sitten juostaan kaikki huoneesta huoneeseen, niin että 'viiva näkyy' (vanha poikieni sanonta).
Majuri rymytessään pudotti yhden joulutähdenkin lattialle, mullat lenteli sinne tänne. Kuvasin tässä erään Ruusan tutkimusmatkan.
Ruusa huomasi yksi päivä miten kaapin päälle pääsi. |
Sielläpäs oli kummallinen luukku. (keskeneräinen työmaa) |
Tästäpäs ei päässykaan, mutta jos hyppäis tuonne. |
Kakluunin päällä oli tällainen kummajainen. |
Ystävän vedenneitomaalaus ja hyllyllä remonttikansio. |
Mutta mihinkähän tuo aukko johtaa? |
Hei, tuollahan on se huone mihin meitä ei päästetä! |
Nyt mentiin että hippulat vinkuu! |
Ei jestas, täälläkin on tällainen kakluuni. Liian korkea! |
Valitettavasti en nyt jatka matkaa. Takaisin! |
Miten ihmeessä se tuosta mahtui? Viiksillä mittaa ottaa kai. |
Parasta alkaa koriste-esineeksi. Ainakin yhtä komea olen kuin nuo muutkin. |
Joo, ole vain siellä. Onneksi kumpikaan kissoista ei ole vielä käynyt tietokoneen kimppuun tai tulostimen kuten tässä.
Heh, hee..pienistä kolosista ne kisut mönkivät...osasipas mennä takaisin:)
VastaaPoistaTosiaan, ei Ruusa tyhmä ole. Joku toinen olisi jäänyt sinne toisen huoneen kakluunin päälle vain naukumaan.
Poista