torstai 6. joulukuuta 2012

Mihin Majurilla kiire?

Kissojen lempipaikka on työhuoneeni pöytä, johon päähän ikkunan eteen olen asettanut kummallekin pehmeän tyynyn. Siihen he usein ensimmäiseksi asettuvat ulkoa tullessaankin. Onnellisena lämmöstä ja iloisena, että voivat katsella sitä maailmaa ikkunasta, missä nyt ei oikein tarkene olla.

Ja kaikenlaistahan siellä tapahtuu.

Tänään Majuri hypähti siitä lattialle ja naukui taas keittiön ovella ulos.


Mihin sinulla nyt tuollainen kiire taas tuli? - Mau. Aukaise nyt vain ovi.

No pitihän se arvata! Hassua on se, että juuri Majuri tuossa puussa keikkuu lintujen harmiksi kömpelöllä tavallaan. Ruusaa ei siinä niinkään näe. Luulen, että Ruusa on katsonut homman hyödyttömäksi. Tuossa omenapuussa on nimittäin lintujen ruokinta-astiat. Ja aikamoinen vilske siinä näinä päivinä on käynytkin. Ruusa onkin huomannut, että lintuja ei kannata jahdata puusta käsin, vaan maata myöten vaania niitä lintuja, jotka napsivat siellä jotakin. Ei sekään ole sujunut, sillä ovathan linnut kautta aikojen oppineet varoittamaan kavereitaan ja varomaan talon kissoja. Niitähän on tässä melkein joka talossa.

Ehkä Majurilla on jotain muuta mielessä.

- Mihinkähän ihmeeseen nuo olennot katosivat? Äsken niitä oli kymmeniä?


- Jospa olen ihan hiljaa ja odotan...

Pakkasta on likelle -20 ja inhottava vinkka. Mutta Majuri odottelee. Vaihtaa vähän tassujen paikkaa ja odottaa. Mitähän se odottaa? Että saalis lentäisi suuhun? Vai tahtooko hän osoittaa tuolla olemuksellaan, että TÄMÄ PUU ON MINUN? Siinä hän yhä istuu, kun varttitunnin päästä käyn katsomassa. 


Sitten hän näkee kuvajaiseni ikkunassa, katsoo hetken ja hyppää puusta. Siellähän hän jo odotti oven takana.
Hän vilkaisi minuun kiitollisena, kun silitin tervetulleeksi selkää. Töps, töps. Hän töpsötteli olohuoneen yhdelle tuolille ja käpertyi siihen tyytyväisenä.

En aina ymmärrä hänen hommiaan.

Muuten on hauskaa kuunnella kissojen tassujen ääniä. Majuri todella kävelee kiloineen töps, töps, töps. Ruusa kävelee hyvin naisellisesti tipiti, tipiti, tipiti. Naurattaa, kun näitä kuuntelen.

Tässä näkyy muuten hyvin, kuinka kissa tassujansa siirtelee. Tuo hidastettu näyttää Majurilta.

4 kommenttia:

  1. Ihania nuo Ruusa ja Majuri. Tykkään itsekkin kissoista. Kissa on älykäs, ymmärtää puheen, mutta on niin itsenäinen,-päinen, uskoo kun haluaa.
    terv. Lisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisa! Kyllä sinäkin voisit hankkia kissan. Se on jollakin lailla voimaannuttava otus!

      Poista
  2. Majuri! Mitäs sie nyt noin? Et sie niitä lintuja saa kiinni tai jos saat niin toruthan siitä tulee :) Söpö iso poika, sili sili (etäsiltiyksiä).

    VastaaPoista
  3. Voi noita kisuja. Ei ne tajua, että heidät on jo nähty:)

    VastaaPoista

Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!