Se hetki kun Ruusa tulee syliini

On varmaankin olemassa enemmän ja vähemmän halukkaita sylikissoja.

Onneksi Ruusa ja Majuri eivät ole mitenkään 'himokkaita' sylikissoja ja silitettäviä. Heillä on hetkensä, mutta ei liiemmälti. Enhän ehtisi paljoa muuta tekemäänkään!

Ruusalla on ihan omalaatuisensa hetki, milloin hän tulee syliini. Luulisinkin, että Ruusa on aika musikaalinen. Nimittäin juuri silloin, kun olen tietokoneella istumassa ja soitan jotain kaunista musiikkivideopätkää, niin Ruusa nousee makuultaan, puskee niskaani työpöydän päältä ja haluaa syliini. Samalla kun hän istuu syliini kehräämään, hän katselee tietokoneeni ruudulta mistä se musiikki tulee. Välillä hän painaa pään sukkeloon johonkin sylini koloon ja on onnellisen näköinen. 

Siis Ruusa tulee syliini kuuntelemaan kaunista musiikkia!! Äskenkin tuli, kun pieni Ramona-tyttö lauloi, Ruusa katseli sitä ihmeissään ja näytti nauttivan siitä. Vaikka luulisi että nytkin hänelle uni maistuisi, sillä hän tuli vasta ulkoa oltuaan siellä aamuyön ja syötyään paksusti, ja oli jo asettunut ihanaan uniasentoon ikkunan eteen. Mutta ei. Musiikki herättää hänellä sylivaistot. Näin on käynyt monet kerrat, mutta vain kauniin ja herkän musiikin kohdalla.

Youtubesta löytyi ihan kissoille tarkoitettua rentoutusmusiikkia...annanpas tämän nyt soida tässä. Ruusa lähti jo ulos. Siellä on mukava ilma!