Kissojen seikkailu Ruotsinmaalla 3

Se ihana pihamaa kutsui kissoja koloineen, metsineen ja hajuineen!

Kuljetin heitä ensin 'köydessä'. Arvata voi ettei se ollut mieluista kenellekään. Sitten otin köydet pois ja jätin valjaat päälle ihan sen vuoksi jos joutuvat hukkaan ja joku löytää, saa yhteyden.

Eivät he kirmanneet vapauteen hullun lailla. Eivät. Rauhallisesti haistellen he tutkivat pihamaata häntä väristen. Miten jännittävää! Tietenkin Majuri jäi portaille katsomaan miten Ruusan käy ja sitten seurasi perässä häntä vähän pörhöllään.

Huomaan, että jälleen kerran olen aliarvioinut kissojeni luonnetta ja viisautta. Voisko kissa nyt olla niin tyhmä, että lähtisi suin päin tuttujen ihmisten luota? Ei nämä ainakaan. Totta kai kissoissakin on 'kulkijoita' jotka mielellään kulkevat omia polkujaan. Olihan meilläkin Iita, joka lähti kesälomalle kulkemaan joka heinäkuu, mutta palasi aina. Turvallisuuttahan eläinkin kaipaa.

Niinpä kissat tutkivat väsyksiin saakka outoa pihamaata ja palasivat luokseni juoksujalkaa, kun kutsuin. Ja kyllä heitä väsyttikin! Onnellisena he käpristyivät nukkumaan eivätkä valjaatkaan olleet haitaksi.