Majurin kanssa tutkimusretkellä

Eräänä päivänä Ruotsinmaalla lähdin Majurin kanssa vähän kauemmas tutkimaan lähimaastoa talon ympärillä.

Majuri tuli kiltisti perässä.

Kun tulimme syvemmäs metsään, alkoi surkea itkeminen. Häntä selvästi pelotti uusi maisema ja uudet hajut. Otin hänet välillä syliin ja lohduttelin. Majuri uskalsi katsella vähän enemmän ympärille. 

Kaunistahan syksyinen metsä on. Metsän takaa avartuivat laajat pellot. Siellä taustalla jossain haukkui koira. Ehkä juuri koira olikin peloittanut Majuria. Kotona ei koirat lähistöllä hauku. Kun katselin ympärilleni kauniita sammalkiviä filmaten, asettui Majuri minua odottelemaan lehtikassaan. 

Kaunis yhtälö!