tiistai 13. marraskuuta 2012

Kuulkaapas kisuliinit!


Ollaan jo kohta puoli vuotta asuttu yhdessä saman katon alla. Siinä on hyviä puolia ja joitakin varjopuoliakin.


Ensinnäkin te olette suorastaan hurmaavia! Aika rauhallisiakin. Olette verhot ja hyllyt antaneet olla rauhassa, ettekä tiputtele enää mitään. Pöydiltä kyllä kynät katoavat aivan ihmeellisesti välillä. Hah! Nyt tiedän mistä etsiä. Pakastearkun alta. Ja voiastialle käy huonosti, jos unohdan sen pöydälle. Ei silmieni alla, mutta jos olen käymässä jossakin.

Osaatte pyytää jo ulos oikein hyvin. Lopetin hiekkalaatikon. Voisitte kyllä lähteä ulos ainakin samasta ovesta. Vaikka hyvää se liikunta tekee. Juuri kun olen takaovesta toisen päästänyt, toinen vartoo etuoven avaamista. Myös sisääntulo tapahtuu sieltä, mikä teitä milloinkin huvittaa. Eli käyn huhuilemassa teitä vähän joka ovella.

Viihdytte hyvin ulkona, vaikka pakkasta aristelette, ja Ruusa pyörähtää verannalta takaisin, kun sataa vettä. Odottelette kiltisti verannan sohvatyynyillä (kissoille tarkoitettu) kun käyn kaupungissa tai muilla asioille. 
Yksin en voi teitä kuitenkaan pitemmäksi aikaa jättää. Matkustaminen kauemmas vaikeutuu.

Olette ihania, kun pyydätte ruokaa. Ei kauheaa huutoa, vaan Majurin pieni pyyntönaukaisu ja Ruusan jalkojeni kierto. Samoin tapahtuu kiittäessä. Mutta en tykkää siitä, että jalkoihini tartutaan kynsillä. Siitä Ruusa on saanut luunapin. 

Majurin lutkuttelua olen pysytynyt hillitsemään hoivalla. Käännän hänen päänsä pois ja kutkutan leuan alta, silittelen ja hieron. Kas, hän unohtaa siinä lutkutushalunsa. Mutta Majuri! Jos selkääni yllättäen hyppäät, ei se käy. Majuri sai mojovan luunapin, eikä sitä sitten ole enää tapahtunutkaan.

Miksi Ruusa kynsit villapuseroarkkuni hajalle? Ymmärrän toki, että kynsiä pitää saada teroittaa, mutta kiltti, tee se ulkona. En ole tuota yhtä paikkaa estellyt, mutta muut paikat olen luunapilla kieltänyt. Luovun tuosta arkusta kuitenkin. Vien sen vintille.


Miksi Majuri puret hajalle tuon Eemelin vanhan korin, jossa kuitenkin mielelläsi nukut, kun Ruusa ei siinä ole?Kutittaako hampaitasi? Vai maistuuko paju hyvältä? Vai vihoitteletko siinä jotakin? Eemelin vanhaa hajua? No se on omanne.


Ja Ruusa-kiltti! Ymmärrän kyllä, että sinä olet paljon tärkeämpi kuin villasukan kutominen. Mutta. Kyllä minä huomaan sinut ilman että sinun tarvitsee purra aina tuo villalanka poikki. Saan kutimiani pitää piilossa tyynyn alla, ettei tule tuhannesti niitä solmuja kutimeen.

Ja kiltit! Kukat ovat saaneet olla ihmeen rauhassa, paitsi bambu ja juoru. Lopettakaa niiden syöminen, kiitos!

Kiitos teille, kun olette tässä olemassa, rakkaat karvanaamat!


Tässä on leikitty sekä musiikin että kissojen kanssa. Yksi niistä muistuttaa Ruusaa!

5 kommenttia:

  1. Vai ovat persoja voille :) Se on hyvää, siksihän mekin sitä syömme. Kaupoissa on myytävänä kissanruohon siemeniä. Ei meidän kissa niistä ruohoista tykännyt mutta sinun kisusi ovat nuorempia joten eivät ehkä tiedä vielä paremmasta.
    Hyvä puupölli pihassa voisi toimia raapimispuuna. Meillä on semmoinen käytävän nurkassa sisällä mutta se ei ole kovin siistiä kun puuroskaa ja tikkuja on aina lattialla. Kissa raapii sitä aina ulos mennessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuo oli hyvä idea, että laitaisin ulkoeteiseen ja verannalle sellaisen pöllin jota voisivat raapia, ei tartte puuta tai sähkötolppaa hakea.Ja voin kokeilla tuota kissanruohoakin.

      Poista
  2. Kuulostaa niin tutuille jutuille. Meillä on talo raapimispuuna...seinät, kun ovat kelohirttä, niin aijai, että on ihana teroitella kynsiä hirsiseiniin :)
    Voi, kun meidänkin koltiaiset nukkuisivat noin:)
    ps.Oli ihanan humoristinen postaus, nauroin kippurassa noille sinun killeillesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kissat varmaan rakastavat sitä taloa!
      Kissat kyllä tuottavat iloa meille enemmän kuin sitä harmia, kuitenkin.
      Ehkä heidän yksi tehtävä ihmisten joukossa.

      Poista
  3. Nyt on puupölkky verannalla. Jännä nähdä miten se toimii kynsienterotuspaikkana.

    VastaaPoista

Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!