Nassu on minun koiraystäväni, joka silloin tällöin vierailee luonani emäntänsä kanssa. Olemme varoneet vähän, ettei kissa-petoni kynsi tältä ystävälliseltä karvanaamalta silmiä rikki, joten olemme pitäneet kissat ja koiran vähän erillään. Pikku hiljaa olemme antaneet heidän tutustella.
Nassulle on kissa tuttu, kun mummolassa on jo hyväksi ystäväksi koettu sellainen, eikä Nassu osaa pelätä niitä. Nassun ystävä Justis on lähtenyt koiran taivaaseen ja Nassu itkee usein ystävänsä. Siksi olisi nyt tärkeätä, jos Nassu saisi uusia ystäviä.
Majuri oli vierailuaikana ulkona, eikä tahtonut tulla sisälle varautuneine tapoineen, vaikka Nassu kävi sitä usein siellä ihmettelemässä ja tutustelemassa. Kun se ei onnistunut, niin sitten kokeiltiin Ruusaa, joka ihan ölövinnään tepasteli sisälle ensin koirasta välittämättä. Mutta lähelle ei saanut tulla. Kuitenkin Ruusa oli utelias.
- Jotakin kummaa tuossa otuksessa on. Ei hauku. Mitähän se yrittää selittää tuolla kummalla kielellä. Pelottavan näköinen se on kamaline korvineen. (Silmät ovat mustat, anteeksi kun kuvankäsittely pettää.)
- Vuh. Tahtoisin olla ystäväsi. Jos vaikka rupeaisit kaveriksi. Leikittäisiin. Kaivettaisiin luita.
- Minä en luistasi välitä. Etkä kyllä lähemmäksi tule. Tämä on minun reviiriäni ja täällä määrään minä.
- Vaikka oishan se mukava leikkiä. Olet vain aika iso otus. Voitaisiin vain jutella ensin.
Huomaa, että Ruusan silmät eivät pelkää enää. Minä vain uskon, että näistä vielä kaverit tuleekin. Ties milloin löydän Ruusan Nassun kainalosta....Utopiaako? Maailma on suurempiakin ihmeitä täynnä.
Mutta kesti pitkän aikaa Nassun jo pois ajaessa emäntänsä autolla, että Majuri tohti tulla sisälle. Luihusti pörhistellen häntä varuillaan hän tuli sisälle hiippaillen ja tarkkailen. Ruusa meni vastaan ja ilmoitti nenällään ettei mitään vaaraa. - Se oli sellainen nössö vain.
Tässäkin Corgi (kuten Nassu) yrittää kosiskella kissaa leikkiin. Kuulette miten se jutteli.
Kyllä noista vielä kavereita tulee, meinaan Ruusasta ja Nassusta kunhan aikaa kuluu ja useammin tapaavat.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä. Ystävyys löytyy ajan kanssa.
VastaaPoistaHeillä näyttää säilyvän syntymän marssijärjestys: Ruusa ensin ja perässä Majuri.
VastaaPoistaVarmasti ystävystyvät, kun saavat tehdä sen omalla aikataululla ja kissat omalla maallaan. Vieraassa paikassa saattaisi pelottaa niin paljon, että pitäisi ärhennellä varmuuden varalta. Kissat ovat niin reviiritietoisia.
Ruusa on kyllä hurmaava kurkkiessaan tuon tuolin takaa.
Oliskohan niin, että syntymäjärjestys! Voihan olla, monta tuntia välissä.
PoistaToisaalta Ruusalla nousurapu ja Kuu-Mars Neitsyt tekee hänestä ehkä vastuullisemman, toisestakin huolehtijan, kun taas Majuri pohdiskelee ja varautuu Skorpioni-nousuisena seka Kuu-Vaakamerkkinä.