keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kissat autoajelulla

Minut kissakultani eivät ole olleet auton kyydissä muuten kuin hakiessani heidät uuteen kotiin ja kurjass kissojen leikkausreissussa häkkiin suljettuina.

Siis he eivät ole tottuneet autoon ollenkaan. Häntä mutkalla kintuissa he ovat pinkoneet auton ääntä pakoon. Onneksi! Mutta joskus tapaan heidät kyllä haistelemassa tuota hirviötä.

Nyt olen suunnitellut erästä matkaa siten, että ottaisin kissat mukaani. Voi hurja sentään!

Niinpä olemme käyneet kissojen kanssa autoajeluilla. Pikkuhiljaa. Ensin pihatiellä. Sitten perukan raittia. Kylätiellä.

Ensin kissat olivat kauhuissaan. Molemmat änkesivät syliini. Seuraava matka jo katseltiin ikkunasta ulos. Majuri oli rauhallisempi. Ruusa itki.

Tänään ajeltiin pitempi reissu. Nyt oli mukana myös Marianne- ystävä, joka filmasi tapahtunutta. Sen kai kissat huomasivat, kun olivat nyt vähän teerevämpiä. Eivät yhtään itkeneet.

Ihme ja kumma!


















Mutta Majurin pää pyörii väkkäränä. - Mitä Ihmettä!

Nyt ollaan reilusti jo ihan uteliaita:
- Voi juku!!












Majuri ihmettelee ääniä ja liikkeitä.
- Tämä on aivan kamalaa!

Mutta pikkuhiljaa kissat lähtivät tutkimusretkelle. Piti haistella ja katsella. Emäntä istui siinä. Ok. Eikä täälläkään mitään vaaraa. 

- Hm. Mitähän tuo Ruusa on tuolta löytänyt?

- Hei, mitä sieltä näkyy?



- Kattele itte!
- Miksi kaikki vilisee?

- Jopas tuo maailma menee kovaa vauhtia ohitse. Ei mitään ehdi kunnolla näkemään.

Kissat ovat tarkkaavaisia ja ihmeissään, mutta eivät panikoi eivätkä huuda "apua". Marianne nauraa hekottaa kissoille takapenkillä ja napsii kameralla kuvia. Valitettavasti sää on pilvinen ja hämärä, joten kuvat ovat sinisiä. Tunnelma on samanlainen, viileän analysoiva!


Ruusa huomaa, että tuolta edestä päin voisi olla paremmat näköalat. 


Kiipeänpä sinne...

Minä kans tulen!


Paras paikka löytyi kuitenkin auton takaikkunalta. Siihen Ruusa rauhoittui. - Voi rakkaat kissaenkelit, antakaa tämän kauheuden loppua.


Auttoivat he, takaovi avattiin. Äkkiä ulos! Ooh! Ihanaa. Tuttu kotipiha!

Lisää kuvateksti



Siis mikä neuvoksi? Voivatko 1-vuotiaat kissat tottua auton kyytiin, niin että tuntevat olonsa turvalliseksi? Auttaisiko häkki tai kissojen kantokassi, joita nyt olen jahtaamassa? Onko muilla kokemuksia tästä?

Tässä samat kysymykset.


10 kommenttia:

  1. Hei,
    meillä kissat ovat aina autossa kuljetushäkeissään. Se on turvallisuuskysymys, sekä kissojen ja kuljettajan.Jos kissa on tottumaton autoiluun sitä turvallisenpaa se on jos kissa on omassa häkissä.
    Matkalla voi tulla tarve pysäyttää auto syystä tai toisesta ja jos kuljettaja avaa auton oven pelästynyt ja turvaton kissa voi salamana loikata ulos ja häipyä omille teilleen.
    Neuvoni on, että hankit kuljetuslaatikon joko molemmille kisoille tai yksi iso.
    Meillä kissat matkustavat näin: Kolme kissaa on isossa koirahäkissä ja yksi kisu on omassa boxsissaan. Yksiössä matkustaa yleensä Pena, mutta nyt ilmeisesti sen saa Maija-kissa. Ja isot kissat saavat olla yhdessä. Tämä siksi, että Maija on joskus hieman ressaantunut ja se näkyy siinä, että kissa kuolaa.
    Kävimme tänään Maijan kanssa rokotuksella eläinlääkärissä ja minä istuin Maijan seurana takapenkillä ja silloin tällöin vähän raottelin kuljetuslaatikon ovea ja rapsuttelin kissaa.. Maija ei nyt yhtään kuolannut. Maija sai kissarutto/flunssarokotuksen, sehän on tärkeä kaikille kissoille. Kissarutto on tappava tauti, mutta rokotus antaa hyvän suojan.
    Minun neuvoni on, että hankit ehdottomasti kissoillesi kuljetuslaatikot.
    Eräs näyttelykissapiireissä käytetty turvallinen aine on Feliway, se auttaa moneen aran kissan vaivaan.
    Googleta tuote ja tutustu.
    Rapsutuksia kissoillesi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos neuvoistasi! Kyllä ihmeessä tarvitsen kissankuljetuskorit, varmaan kissoillakin turvallisempi olla. Kun nukkuvat usein yhdessä, iso sopiva kai täytyy hankkia. Nyt on vain tutusteltu autoon, että eivät sitten huuda. En ole tuollaista kuolailua ennen tavannutkaan. Kissoilla on ruttorokotus. Kun tarkoitus on kerran ajaa Ruotsin puolelle, luulen että sellaisen vaativat muutenkin.

      Kysyisinkin, miten olet järjestänyt vessa-asiat.

      Poista
    2. Hei,
      käy EVIRAN sivuilla ja katso myös rabies rokotus ja mikrosirumerkintä. En tiedä miten tarkkoja tuolla Ruotsin rajalla ollaan, mutta ainakin näyttelykissoilla tulee nykyisin olla myös lemmikkieläinpassi. Siihen eläinlääräri merkitsee kissan rokotukset ja tuon mikrosirun numeron, jotta se voidaan rajalla tarvittaessa tarkistaa.
      Vessa-asiat voi hoitaa niin, että kuljetusboxsissa on pieni hiekkalaatikko tai sitten autossa on hiekkalaatikko jonne kissa voi tarvittaessa tehdä asiansa. Jos kissa tekee tarpeensa erililliseen hiekkalaatikkoon niin silloin pidä auton ovet kiinni, ettei kissa pääse karkuun.
      Monesti kissat ovat hyviä" pidättäjiä" ja eivät tarvitse hiekkalaatikkoa.
      Meillä kestää automatka noin 2,5 tuntia ja se yleensä menee ilman mitään vessahouhua.

      (Minun kissani Sylvi oli helppo tapaus, kissa pissasi Helsinki-Vantaan lentoaseman vessassa muovipussiin jossa oli vähäsen hiekkaa pohjalla.)
      On myös etu jos kissa on tottunut valjaisiin, silloin voi kissan turvallisesti pissattaa vaikkapa jossain rauhallisella levähdyspaikalla.
      Terkuin taas...

      Poista
    3. Ostinpas ison molemmille kissoille mahduttavan kantokassin, ostin valjaatkin ja Feliwayta. Nyt alkaa kassiin totuttaminen ja ehkä valjaisiinkin. Kylläpäs kissojen elämään tuli uusia virikkeitä, seikkailua. Ja mihinkähän se kaikki vielä viekään!!

      Poista
  2. Heips. Kun ostaa tarpeeksi ison boksin, mahtuu perälle pikkuinen vessa. Se helpottaa kissaa pitkillä matkoilla. Vinkkinä, ota mukaan myös lapio ja pikkupusseja (koirankakkapussit on hyviä). Muuten kissan oikeaan paikkaan osunut "hätä" saattaa aiheutttaa hajukatastrofin loppumatkaksi.

    Meillä on boksin lisäksi Zooplussalta ostetut kissan turvavyövaljaat ( http://www.zooplus.fi/shop/kissat/luukut/valjaat/142824 ). Toinen kissa rakastaa valjaissa matkustamista ja itkee kopassa, toinen pelkää valjaissa ja rauhoittuu nukkumaan kopassa. Että sellasta =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Boksi on tuossa keskellä tuvan lattiaa, jotta saavat siihen tutustua. Majuri tutki ja haisteli. Ruusa jo laittoi itsensä makuuasentoon turvallisesti ja luottavaisesti. Otan siihen alle heidän tutun viltin. Ehkä huomenna kokeilen valjaita, ihan vain päälle asetettuina.

      Voi jukra, minua jännittää kohta enemmän kuin kissoja ikkään!! Jos tästä nyt jotakin tulee.
      Jos niin teen blogia tästä kokemuksesta kyllä.

      Poista
  3. Hei Leila!
    Palaan vielä tuohon kissan vientiin Ruotsiin. Googleta vaikka hakusanoilla kissan vienti ruotsiin, niin sieltä löytyy tarkat ohjeet miten pitää kissalla olla rokotukset ja mikrosirumerkintä.
    En ole itse käynyt kissjeni kanssa Ruotsissa ( silloin kun kävin enenpi ulkomailla näyttelyissä oli Ruotsiin kissojen vienti aika hankalaa, Ruotsi katsoi silloin Suomen rabiesmaaksi.)
    Ehkä ne eivät rajanylityspaikalla tarkista kaikkia autoja, mutta jos tulee tarkistus pitää nuo kaikki
    paperit olla kunnossa.
    Toivottavasti matkanne onnistuu.
    Kisuille terveiset ja rapsutukset

    VastaaPoista
  4. Kiitos Molley! Katselin todella nettitietoa ja jouduin artiklain viidakkoon. Muutoksia on tapahtumassa, joten yritän soittaa eläinlääkärille.

    VastaaPoista
  5. Voi kun oli kivaa lukea teidän autoilujuttujanne kisuset. Kyllä tuo emäntä on kiltti kun totuttaa teitä pikkuhiljaa automatkailun hienouksiin. Siitä tulee tosikivaa ja kun vielä opitte olemaan valjaissa niin emäntääkään ei pelota että katoatte kun asioitte niitä kissojen juttuja hietikossa..
    Minulla on hirmuinen ikävä omaa kissaani. Hän oli jo vanha ja raihnainen ja sairasteli kesällä.
    Meidän piti viedä hänet eläinlääkärille viimeiselle matkalle. Nyt koti tuntuu niin tyhjältä.
    Lohduttaa lukea teidän suloisten kisulaisten ja emäntänne touhuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin osanottoni Kesäperholle! Kuinka ymmärränkään tilanteen. Ottakaa toki keväällä kissa, ottakaa sisarukset, kaksi. Ette arvaa kuinka monet naurut niiden kanssa tulee! Tai arvaat varmaan, kun olet lueskellut kissablogiani. Olenkin kaivannut sinua täällä.

      Poista

Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!