Luulen, että Ruusa ottaa yhteen aika usein tuon naapurin emäntä-kissan kanssa, mutta saattaa joutua tappeluun rotan tai vesimyyränkin kanssa.
Jo pari kertaa olen voidellut Bepantenia tassun haavaan ja ihmeesti Ruusa sallii sen tehdä, jopa niin, että antaa aineen vaikuttaa. Jossakin tilanteessa sitten nuolee sen pois.
Pari päivää sitten asteli Ruusa kovin vaivalloisesti ylös vintille nukkumaan. Menin ja tutkin. Kovasti varoi toista jalkaansa. En olisi löytänyt haavaa, jos ei Majuri olisi tullut siihen nuuskimaan. Ruusalla olikin kunnon nirhama kantapäässään (tai onko se kissan kyynär- tai polviluu). Paljas orvaskesi punaisena ja visvaisena. Laitoin siihenkin voidetta, hyvin varovasti. Ruusa salli sen vähän jännittyneenä, mutta luottavaisena.
Kukahan tai mikähän se tuollaisia nirhamia saa aikaan? En tiedä. Mutta Ruusa nukkui koko päivän. Nostin hänet varovasti pieneen koriin, jonka kannoin alas ja annoin maitoa leuan alle, jonka hän hanakasti joikin. Ja jatkoi uniaan koko seuraavan yön yli. Jopa hiekkalaatikon varalta nostin viereen, kun ajattelin, jos kuinkakin vaivanen. Mutta aamulla piti päästä ulos asioille, vähän varovasti liikkuen.
Parin päivän päästä Ruusa jo vilesti pihatiellä.
Näin huonosti ei sentään Ruusan asiat olleet. Enkä usko, että Ruusan kärsivällisyys olisi moiseen pystynyt.
Kisuille sattuu kaikenlaista. Marja Mutikaisella oli myös jalka kipeänä. Taisi olla revähtymä, kun nilkutti niin pahasti. Annoin särkylääkettä (eläinten omaa, kissoille niin kuin koirillekkaan ei pidä antaa ihmisten särkylääkkeitä omin päin). Onneksi kissojen haavat ym. lihasrevähtymät paranevat kuitenkin nopsaan:) Tarvitsevat ne kuitenkin meidä hoitajien huolenpitoa! Paranemisia Ruusalle!
VastaaPoistaHyvää tietoa annat! Kuinka paljon täällä oppiikaan. Vaikka en koskaan ole antanut kellekään kissoista särkylääkettä, antibioottia kyllä lääkärin ohjaamana (pissatulehdus oli pari kertaa vanhalla Jannella).
Poista