maanantai 27. maaliskuuta 2023

Runo Ruusan elämästä

 


 

 Riuska, voipunut, kukoistava


Minun kissani riuska Ruusa

riuskasti komentaa myyräkannan

riuskasti hypyttää hiiriraukan

riuskasti saavuttaa oksahangan

lintua yrittää, riuskasti yrittää

harvoin sen voi saavuttaa.


Sitten hyytyi, voipui makuulleen

ei lämmintä maitoa litkinyt

ei ruokaa ottanut, haistoi vain

katsoi silmiini, jutteli ain

kunpa tietäisi sen kielen

mielialan ja sairauden


Vein sen lääkäriin

tutkittiin, mittailtiin

koko keho ruususen

kaikki osat tunnusteltiin

sydäntä, keuhkoa kuunneltiin

verinäytekin otettiin.


Ei mitään pahaa löytynyt.


Kun kotiin tultiin

ikävältä matkalta

oli Ruusa-kissa mietiskellyt

vähän autossa itkeskellyt.

Kas vain, kun maistui ruoka

maistui juoma ja lisää pyysi

juoksi ilosta lattiaa ympäri.


Oli kissa varmaan päättänyt

tilaansa kovasti miettinyt

ei hän sairas vainen,

vaan kukoistava ja iloinen

ei koskaan enää lääkärille

kun koti on tää kultainen!


Liekö kuitenkin

masentunut kissakin

kun ei kevät vielä tullutkaan

lunta pyryttää joka paikkaan

kylmä karsii talon nurkkaa

ikkunasta vain katselee

ja kevättä odottelee.





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!