torstai 3. maaliskuuta 2016

Kissan moksiminen?

Kuuntelin tässä yksi ilta radiosta haastattelua Kissojen Suomi- Katit historian polulla- teoksen tekijän Minna Keinäsen kanssa. Se oli niin kiinnostava, että menin nettiin ja tilasin kyseisen kirjan. 


Sitä olen lueskellut silloin tällöin ja löytänyt mukavia juttuja kissasta. Eräs asia oli minulle aivan outoa; kissan moksiminen, maksiminen tai miksiminen. Miksi ei myös muksiminen?

Kenelle tällainen olisi tutumpaa?

Kirja kertoo siitä näin:
"Tavallisinta pirteissä leikittyä kissaleikkiä sanottiin maksimiseksi, ja sana saattoi taipua myös muotoihin miksiminen tai moksiminen. Tässä leikissä kissa houkuteltiin hyppäämään ojennetun käden yli tai yhteen liitettyjen käsivarsien läpi. Aina vain ylempää ja ylempää. Ensialkuun kissaa suostuteltiin leuan alta rapsuttamalla. Sitten asetettiin rima. Hyppyyn kehotettiin komennolla "Moksi!". - Maksimista kissoil opetettii. Istuis käet pantii polvii varraa ja nuorta kissaa hyppöitettii yli. Kehuttii kene kissa korkiammalt hyppäs. 
Vanha kansa on kertonut jopa metrisiä ponnahdukisa tehneistä sankareista!

Minä eikä kissatkaan varmaan ole koskaan kuulleet tällaisesta leikistä! Ei ole tullut mieleenikään edes kokeilla. Kuka on?



9 kommenttia:

  1. NO johan oli juttu. En ole minäkään koskaan kuullut. Kiva, että laitoit jutun tänne :)

    VastaaPoista
  2. Olen nähnyt Maksimisen yli kolmekymmentä vuotta sitten kun anoppini teki kuvatun tempun kissansa kanssa.
    Lisa

    VastaaPoista
  3. Meillä moksitettiin kissoja eli juuri noin laitettiin kädet "rimaksi" ja kissa hyppäsi yli. Tätä tehtiin kotonani hyvinkin paljon ja varsinkin nuorille kissoille, aina uusi pentu opetettin.
    Veljeni olivat innokkaita moksittamaan ja kissa todella nautti tästä leikistä ja saattoi hyppiä aika korkeasta esteestä yli.
    Pitänee opetella oppisiko Maija moksimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerro sujuiko! Ruusa voisi oppia. Mutta Majuri katsoisi homman ihan tyhmäksi.

      Poista
  4. Kissa on itsellinen eläin, ei sen tarvitse lähteä meidän kotkotuksiin mukaan. Meillä Nanni on lukutoukka, ei ole tarvinnut opettaa. Sanomalehtien reunat ovat aina hapsuilla ja sen se tekee kerjätessään makupaloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä kissojen itsenäisyyden puolestapuhuja! Näinkin se on. Hyvä että Nanni ei lue kirjoja, eikä minunkaan kissat. Kirjat kun on niin rakkaita minulle. Tosin sohvan selkämys on vähän huonon näköinen. Sitä raapii Ruusa tai sängyn reunaani, kun on nälkäinen ja pitkästynyt. Tekisi mieli laittaa uudet päälliset, mutta miten opetan Ruusan siitä pois?

      Poista
  5. Tytöllä on kaks kissaa enkä ole tuommosesta kuullut. Olen sun blogissa eka kertaa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa blogiini! Aina piristävää kun tulee uusia lukijoita. Kissat ovat meidän suuria opettajia monessa asiassa. Kunhan vain huomaamme heidät.

      Poista

Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!