Enemmän ja enemmän Majuri on ottanut paikakseen kotini verannan yhden tuolin, josta hän näkee koko puutarhani ja kaiken mitä siellä tapahtuu. Ruusa siellä nukkuu usein myös, hänen paikkansa on sohvalla. Joskus Majuri nukkuu myös etupihan avoimen ulkoeteisen puusohvalla katsellen tielle päin.
Olen rakentanut olohuoneesta laskeutuvan porrasaskelman verannalle siten, että edessä on sopivan kokoinen lankku ja siinä kissan menevä rako. Sinne alle he voivat piiloutua vaaran uhatessa ja ovat sitä käyttäneetkin. Varsinkin Ruusa, kun vieras kissa hiipii paikalle.
Lammasturkki vuoteena on yölläkin lämmin ja hyvä suojaväri Majurille. |
Pikkuisen yritän suojata kalusteita kissankarvoilta.
Tässä näkymä, jonka kissat näkevät verannan laajasta oviaukosta.
|
Majuri on vahtikissa. Silmät usein sirrillään se vahtii ja katsoo kaiken mikä ulkona liikkuu. Se hyökkää heti, jos vieras kissa tai muu pienempi näyttää siellä elonmerkkejä. Ihmisistä hän ei välitä. Nykyään, kun yötkin ovat plussan puolella, siellä hän haluaa nukkua. Jos kutsun yöksi sisään, hän vain nostaa päätänsä, vilkutta silmiään ja asettuu uudelleen nukkumaan. Siinä hänen paikkansa. Tuulikellokaan ei häntä häiritse. Olenkin todennut, että tuulikellon kirkas ääni helisee aika kauas, esim. isomman pedon korvaan ja pysyttelevät poissa. Uskon, että se olisi hyvä asettaa jokaisen terassille.
Ruusa taas vahtii pihapiiriä, kuljeskii ympäriinsä enemmän kuin veljensä. Haistelee ja tutkii pellot lähistöllä ja kantaa tuon tuosta myyriä ja hiiriä hampaissaan näytille. Välillä jättää ne pikkuveljensä syötäväksi. Kun kehun, hän kiehnää ja kehrää. Toi hän kyllä oravankin yksi päivä. En kehunut. Ruusalla olikin korvat vähän luimussa, valmiina pakenemaan saaliinsa kanssa. Käänsin selkäni hänelle ja kävelin vihaisesti mutisten pois. Majuri tuli paikalle ja odotti. Ruusa söi puolet ja jätti toisen puolen veljelleen. Näin se sisaruussuhde pelaa ja äidin vaistot Ruusalla.
Onko Majurin vointi kohentunut? Toivottavasti. Kissat kuulemma ovat sitten jo todella kipeitä, kun niistä näkee sen. Vähäisiä vaivojaan eivät ilmaise. Meidän Ompun ajoittaiseen syömättömyyteen ja huonovointisuuteen saattoi olla syynä toimimaton vatsa. Käytettiin lekurilla, niin totesi suolen olevan täynnä kovaa kakkelia. Nyt annetaan pikkuruisia annoksia Levolackia 2-3 päivän välein. Vointi on kyllä kohentunut. Näinkin yksinkertainen asia voi vaivata jo vanhempia kissoja. Pirteitä päiviä toivottelen Majurille ja Ruusalle :)
VastaaPoistaMajuri on voimistunut hienosti. Ihme juttu se oli. Minäkin syötin hänelle öljyä aina veden mukana, koska ajattelin jotain ummetusta tai suolisto-oireita. Mutta levolackiakin olisi ollut. Jotain huonoa hän oli nähtävästi syönyt tai käärme pistänyt. Nyt syö reippaasti ja kulkee pelloilla hiirten perässä. Toivottavasti se on pysyvää. Seuraan häntä kyllä.
PoistaUnohtui sanoa, että teillä on kyllä ihana pihapiiri....nuo vanhat rakennukset , nam.
VastaaPoistaToivottavasti Majuri on jo terve ja jaksaa tehdä vartiointihommat ja muut kissan omat rutiinit.
VastaaPoistaRapsutukset kisuille.........meiltä.
Ainakin vielä on kunnossa, mutta pidän häntä silmällä. Kulkee pelloillakin ja syö hyvin.
PoistaKiitos!