Mitä kissani sanovat valeriaanajuuresta?

Tuolla kesäkuun eräässä Kahelinkulman blogissa 'Lahja Börjelle' innotti minuakin kokeilemaan tuota kuuluisaa kissanyrttiä. Halusin nähdä kuinka hulluksi minun kissani tulevat siitä.

Kaivoin siis maasta virmajuuren ja laitoin sen houkuttimeksi kissoille. Kutsuin kissat paikalle. He juoksivat iloisesti jonkin hyvän toivossa. Näin siinä kävi.

Hei, eihän tämä ole sitä herkkua. Mikä ihmeen roistake! Ruusa pian ravisutti takajalkaansa.

On siinä kyllä aika jännittävä tuoksu, tuumii Majuri ja jää sitä nuuskimaan.

Mutta Ruusa lähti paremman perään, juolasheinää näykkimään.

Kai sitä pitää maistaa, emännän mieliksi. Eipä ole hääppöstä.

Pian leikkivät molemmat kissat naapurin ohrapellossa. Siellä on herkkuja, myyriä ja ohraa.

Ja valeriaanan juuri jäi siihen.

Mietin, että pitäisköhän kasvin olla kukassa, joten juurellakin olisi enemmän vaikutusta.

Minä itse käytän valrian-tapletteja jos en saa oikein unta. Kissoille on tarjollan näköjään monella tavalla tuota huumetta. Tässä yksi.