Kissat Salla-tunturin rinteillä

Lähdettiin ystäväni kanssa hakemaan hiihtomaastoja Sallasta. Ja enhän voinut kissojani yksin jättää, joten minulle kerrottiin, että siellä voi kissat olla ulkonakin.

Matka meni ihmeen hyvin, mitä nyt pieniä harmeja. Perillä oli kissoilla taas tutkimista pienessä hirsimökissä!

Kumma kyllä, Majuri yllätti taas korkeuksista.

Ruusa tutki kaikki ikkunat ja katseli maisemia!

Ruusa nokkelana pääsi aivan ylävintille, mistä hän löysi oman nukkumasijansa. Majuri painoi liian paljon sinne päästääkseen. Ruusalle sitten jouduttiin rakentamaan silitysrautatelineen ja tuolin kanssa sellainen ihmerappu, jotta hän sitten pääsisi alas.

Siis olihan jännää. Nyt olimme tosiaan päättäneet, että laitetaan valjaat kaulaan, kun päästämme kissat ulos. Sinne ne menivätkin ensin innolla. Löysimme ne aika mukavasti lähistöä tutkimasta ja antoivat kiinni.

Illemmalla Ruusa istui naapurin kuistilla, josta sitten tuli huolestunut puhelinsoitto. Valjaissa on nimilappu puhelinnumeron kera. Naapurissa sitten naurettiin kovasti, kun tulin seinän takaa Ruusaa hakemaan, että näin lähelläkö se Ruusan Lapin koti nyt olikin. - Saahan se täälläkin olla. Meilläkin on kissa kotona, sanoivat.

Sitten myöhemmin tulikin uudet tuulet!! Kun aamulla kissat päästettiin ulos, he näyttivät empivän. Ehkä kiersivät mökin ja kohta rapsuttelivat ikkunan takana. Kiireesti sisään. Sen jälkeen heitä ei saatu ulos millään. Vain sylissä kantamalla. Ja sittenkin tärisivät kauhusta.  Lähistöllä aitauksessa oli poro ja sen haju kai oli niin peloittava kissoille, etteivät koommin ulos halunneet.

Näin sujui ensimmäinen päivä. Sisällä oli turvallisempaa. Majuri lutkutti silloin tällöin minun villatakkia, Ruusa kiipesi ylävintille. Molemmat nukkuivat melkein koko päivän! Uusi asia on henkisesti hyvin väsyttävää.

Ehkä huominen on toisenlainen päivä. Sillä toivon todella, että kissat olisivat välillä ulkonakin. Nyt on ympäristö rauhallista ja kaunista. Lunta tosin on paksusti, mutta ei mitään häiritseviä ääniä.

Mutta...kuten Ruusa sanoo: - Kiireesti sisälle!

Ja Majuri alla: - Eihän minun tartte mennä tuonne?

Ruusan uutta väriskaalaa mökissä, silmäkotelo hyvänä tyynynä!

Kissan joiku, ei kuitenkaan Ruusan tai Majurin. He eivät osaa näitä Lapin sävelmiä.