Täti hymyili ja kysyi, että haluaako Ruusa hopotusta. Kyllähän utelias kissa kaikkeen ryhtyy. Kiehnäsi kauniisti tätin sylissä. Hopota, hopota vaan!
Mutta sitten tuli kumma juttu. Ruusa joutuikin sellaiseen kyytiin, ettei moista ennen kokenut, eikä tiennyt oliko tämä nyt mukavaa vai ikävää.
Täti lauloi 'hopoti, hopoti, hopoti, hoi...piteli hassusti suurilla sormillaan kiinni. Ja hyppyytteli Ruusaa polvillaan. No olihan se hurjaa! Korvat luimussa kissa katseli nauravaa tätiä eikä sitä itseä kyllä naurattanut. Jytkyn, jytkyn siinä vain hypytettiin eikä karkuun päästy.
 |
| Ja saamari, kaikkeen sitä joutuukin! Häntäkin lörpähti. |
Hoitovinkeistä en tiedä mutta suloisia kissoja sinulla on. Oma kissani tuli tuohon tietikan ja näppiksen väliin hyrisemään kuin laittaisi terveisiä. Kumma miten tietääkin milloin on kissoista kyse. Ja kyllä se häntä lörpähtää kisulla kuin kisulla kun noin arvaamatta hopotetaan :))
VastaaPoistaHyvää syksyä sinulle ja kisuillesi
Kiitos Kesäperho, kun olet mukana noiden söpöjen kasvussa! Muutenkin.
VastaaPoistaSamoin hyvää syksyä sinulle! Harmi kun et enää lähettele kuvia.
Hei taas :)
VastaaPoistaKyllähän minulla on juttua siellä ensimmäisessä blogissani ja kuvia myös. En teidä miten pikälle innostus kestää mutta nyt tuntuu kivalta kirjoitella varsinkin kun saan täällä seurata sinun kisujesi ja ruusutarhasi vaiheita. Voi miten hauskaa niillä kisulaisilla näkyy olleen siinä uudessa salaojassa ja vauhdikkaat kuvat ovat tosihyviä.