Kun perkkailin ruusujen juuria, olin saada sydänhalvauksen, kun siellä juuressa liikahti valtava olento.
Huh! Se olikin Ruusa, joka oli siellä nukkumassa ja nousi venyttelemään.
Olenkin vähän ihmetellyt kummallisia painaumia ruusujen juurilla, varsinkin sellaisten, jossa on enemmän heinää ja rikkaruohoa. Kissani Ruusa ja Majuri ovat löytäneet sieltä rauhoittavan, varjoisan ja mukavan paikan nukkua. Mitä lie energiaa ruusupensaat siinä antamassa. He tosissaan nukkuvat siellä, eivät vaani lintuja. Tai voihan sitäkin tapahtua.
Majuri ei korvaansa lopsauttanut, oli niin tuossa ruusuisessa sylissa. Sain rauhassa kameran kanssa hääriä ympärillä.
Vanhat kissamme Iita ja Janne ruukasivat kaivautua päiväunilleen tuonne morsiusangervo-pensaan alle. Sieltä alta he tulivat silmät sikkarassa, jos kutsuimme heitä.
Mutta silloin tässä pihassa ei ollut vielä ruusuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!