lauantai 5. huhtikuuta 2014

Majuri-poika, myös, 2-vuotias!

Majuri Silkkiturkki on syntynyt samasta äidistä kuin Ruusakin, mutta muistaakseni 8 tuntia myöhemmin ja siis sen vuoksi seuraavana päivänä. Joskus olen tuumaillut, että onko Majuri saanut jotenkin hapenvajausta aivoihin tai siis jonkun sortin aivovaurion, kun hän on niin toisenlainen kuin Ruusa, hidas ja kömpelö. Muuten niin maailman ihana kissa ja puoleensa vetävä! Ja hänellä on ihmeen silkkinen ja hieno turkki!

Majuri mielipaikallaan korissa verannan auringonpaisteessa.
Majarin syntymäkartta siis eroaa Ruusan kartasta. Oinas on Majurikin aurinkomerkiltä ja välillä innostuu hyppimään ja kisuamaan Ruusan kanssa. Mutta Ascendentti eli nousumerkki meneekin sitten Skorpioniin, mikä selittäisi tuon Majurin syvämietteisyyden ja jahkailun. Joku voisi sanoa, että mies on viisas, ei kohella, vaan katsoo ensin kuinka muiden käy. Ja tottakai, operoitu kolli-kissa muutenkin omaksuu sellaisen löhömaailman, kasvattaa poskia ja vähän läskiäkin ympärilleen. Majuri on isompi kooltaan kuin Ruusa, häntäkin on kuin pytonkäärmeen. Kuumerkiltään Majuri on Vaaka, joka voisi myös viitata tuohon päättämättömyyteen ja puntaroimiseen. Ja seurallinen Majuri osaa myös olla, silloin kun haluaa.

Lihomiseen voi olla syynä myös hänen kulinaristisuutensa. Suuhun katoavat autuaallisesti homejuustot, popcornit kuin kalasäilykepurkin kastikekin. Asioita, mihin Ruusa ei koske. Sinne katoaa usein myös Ruusan pyydystämät mehevät myyrä- tai hiiripaistitkin, ryövää ne siskoltaan, tai sitten ne on pyydystetty ihan 'herraa' varten. Voihan Ruusa hoivata vähän pikkuveljeäänkin tälla tavalla.


Tämä katse on sellainen 'machokatse'. Minäkin ylhäällä!!
 
Mutta ne Majurin silmät!!! En ole onnistunut saamaan siitä kuvaa. Mikä vetovoima, mikä intensiivisyys niissä välillä on. Ainakin silloin, kun hän haluaa vähän lutkutella. Hän tulee, lyö tassunsa kysyvästi jalkaan ja katsoa tikottaa 'sillä ilmeellä' minua. Eihän sitä voi olla ottamatta syliin, rapsutella ja kehua vähän ja tarjota jokin vaate leuan alle. Tsub,tsub, tsubbb... Joskus annan vanhan yöpuvun tuohon sohvan nurkkaan tai sänkyyn tyynyn viereen, sillä en tykkää märästä vaatteesta päälläni. Ja Majuri tyytyy siihenkin. Uskon, että se on jotain turvallisuushakuisuutta, sillä matkoilla se kaipaa sitä enemmän. Täällä kotona ehkä pari kertaa viikossa riittää. 

Tai sitten hän tulee viereeni kyhnäämään. Se tarkoittaa sitä, että ottaisin harjan ja harjaisin. Siinä hän sitten on silmät päässä nurinpäin ja nuolaisee jopa harjaa.

Mukavuuden haluinen katti!! Onneksi olkoon rakas Majuri! Olet sinä vain niin ihana!

Tässä kuvassa Majurille sopiva kukan väri, tietenkin valkoinen. Taustalla Majurin korvat näkyvät korituolissa, jossa hän jo päivät viihtyy katsellen terassin oviaukosta maailmaa ja kuunnellen kevään ääniä.



2 kommenttia:

Kertokaa kuka tykkää kissoistani ja antakaa minulle hoitovinkkejä! Olisin iloinen siitä!