Ruusa-kissalla on astma!

Kissojen elämä on tullut vaikeammaksi luonani. Jotenkin olen tuudittautunut siihen, että kissat hoitavat itse itsensä ja oppivat pärjäämään omillaan. Oppivat varomaan vaaroja, villieläimiä, autoja ja muita vaaroja. Kissani kun ovat vapaana liikkuvia. Niin kauan kuin olen tässä  Linnapellossa asunut, nyt jo 38 vuotta, ovat kissat olleet talon tärkeitä "työntekijöitä" ihmisten rinnalla. He ovat pitäneet myyrät ja hiiret kurissa, vahtineet taloa, hoitaneet minua, luoneet kodin tunnelmaa, rakastaneet tätä lähiympäristöä ja ovat varmasti olleet onnellisia. 

Vanhat kissamme; Iita, Janne ja Eemeli elivät tässä lähelle 20 vuotta, Iita ylikin. Nyt menetin Majurin 7-vuotiaana. Olen melko varma, että lähistöllä kierrellyt  maakotka sen sieppasi kynsiinsä. Majurista ei ole näkynyt jälkeäkään sen aamun jälkeen viime maaliskuussa kun sitä etsin. Koska lunta oli satanut yöllä, olisin löytänyt petojen jälkiä. 

Ruusa on tullut hyvin toimeen yksinkin. Hän on itsenäinen ja rohkea kissa, hyvin valpas ja varovainen, toimissaan sukkela. 

Jo vuoden ajan olen seurannut häntä, kun hän jalkopäissäni on nukkunut. Kehrätessään hän alkaa yhtäkkiä kakomaan, ei niinkuin oksentaessaan, mitä en ole nähnyt hänen tekevän. Se on aivan kuin yskimistä. Se on kuitenkin aina mennyt ohi. Viime kesänä huomasin, että hän saa ihmeellisiä hengenahdistuksia, on paikoillaan huohottavassa asennossa. 

Niinpä vein hänet eläinlääkärille. Lääkäri totesi, että Ruusa kärsii astmasta. Hän tarjosi kokeeksi kortisonia. Huomasin, että oireita ei enää tämän lääkityksen jälkeen ollut. Kortisonia vähennettiin pikkuhiljaa ja nykyään annan hänelle vain puolikkaan pienestä tapletista (Prednicortone ve 5mg).

Tiedän, että kortisoni vaurioittaa luustoa ennen pitkään, mutta en halua Ruusan tuupertuvan hengenahditukseen. En halua luopua hänestä. On hän niin ihana kissa!

Mistä tulee astma? Luin, että jopa multa tai vanhat rakennukset voivat sen aiheuttaa. Ruusan mielipaikkoja onkin talon alusta, jonne hän tuuletusaukosta pääsee, ja kaikki pihan ulkorakennukset kellaria myöten. Liika on liikaa, maahomeessakin. 

Toivon, että Ruusa on kanssani vielä pitkään! On hän ollut nyt väsyneempi tuon lääkekuurin ansiosta ehkä, mutta syö hyvin, viihtyy osan ajasta ulkona ja leikkiikin riemullisesti.