Kamala, kun sitä keskittyy asioihin, niin unohtaa pikku lapsukaiset kokonaan! Nimittäin Ruusa ja Majuri ovat täyttäneet 4 vuotta!!! Eli syntymäpäivä oli eilen. Anteeksi karvajaiseni!
Ajatella, kaiken keskellä, matkojen ja petoeläinten, kissani ovat selviytyjiä! Ihmeesti on pärjätty ja opittu kaikenlaista. Sairauksia voitettu, petoeläinten vaanimisista selvitty ja jopa kaikenlaisista matkoistakin. Hurja sentään kuinka kissojenkin elämä voi olla monenlaista!
Maaliskuu jo teetätti sen, että kissat alkoivat hiiviskellä öisin ulkona. Ensin oli sellaista aikaa illallakin, että kuljettiin sisään ja ulos ja juoksutettiin emäntää milloin mistäkin ovesta tulla ja mennä.
Nyt on jo varmaa se, että öitä ei sisällä vietetä. Kissoistani on tullut ihan heille luontoonsa kuuluvia yöliikkujia ja myyrien metsästäjiä. Aamulla kyllä tullaan sisälle vatsat pyöreinä ja kovasti olevianaan huomiota kerjäämään ja ruokakupillakin vain maistetaan. Nukkumapaikkaa on kiire katsomaan jo ja siinä se päivä sitten meneekin.
Jussi-ruusuni (John Davies) kera onnittelen heitä ja kiitän ihanasta seurallisuudesta, hoidosta ja huomiosta!!! En voisi parempia kissoja näihin olosuhteisiini kuvitellakaan!
Tuo työkaluvajan kissavintti on ollut usein oleskeltu paikka. Sen huomasi lumisessa maassa. Ja tuossa puron märässä lumessa on kissa kulkenut ja jättänyt ihanat muistot.
Jahas, onhan tuo emäntäkin jo herännyt. Tässä verannalla on vahdittu taloa koko yö. Nyt voisi saada jotain jo kiitokseksikin.
Johan jo uni maistuukin! Kiitos emäntä rapsutuksista!
Ruusa kulkee hyvin maastoituneena ja haistelee joka paikat.
Ja päiväksi nukahtaa nalle-ystäviensä kainaloon aivan puolikuolleena. Yö oli rankka varmaankin.
